Sunnuntaibrunssi Puistolassa

Meillä tarjoaa työnantaja lounaan talon omassa henkilöstöravintolassa, joten äärimmäisen harvoin tulee lähdettyä talon ulkopuolelle enää nykyään syömään. Joskus kuitenkin pitää käydä lounastamassa entisten työkavereiden kanssa ja viime torstaina onneksi niin tein. Kävin pitkästä aikaa Ravintola Puistolassa lounaalla ja onneksi ihana omistaja mainosti sunnuntain After-PikNik Brunssia, jota tuskin muuten olisin tullut ajatelleeksi! Taisi olla näin, että kaksi nykyisin New Yorkissa musisoivaa herraa, Olli Hirvonen ja Saku Mattila, olivat pistäytyneet Puistolassa ja kysyneet saako tulla soittamaan. Olivat sitten järkänneet sunnuntaille musiikkibrunssin Rotuaari Piknikin jälkimainingeissa. Mellä sattui sopivasti olemaan miehen sisko puoliskoineen viikonlopun vietossa, joten varattiin tietysti pöytä koko porukalle jälkimmäiseen kattaukseen.

Pahoittelut kuvien surkeasta laadusta. Kamera jäi kotiin, mutta onneksi kännykkä pelasti.


Olli Hirvonen (kitara) ja Saku Mattila (oboe)


Alkupalat

Alkupalat ja jälkkärit oli buffetissa ja pääruokavaihtoehtoja kolme pöytiin tarjoiltuna.


Alkupalat

Vihersalaattia, rapu-kikhernesalaattia, pekoniperunasalaattia, ankkaa tomaatti-oliivisalaatilla ja talon leipää.


Siikaa pääruoaksi


Possunniskaa pääruoaksi

Pääruokavaihtoehtoina siikaa vaahdotetulla voikastikkeella, possunniskaa palmusokerilla karamelisoittuna sekä portobello-sieniä mozzarellalla. Näistäkiin olisi mieluusti ottanut cocktailin kaikkea, mutta siikaan kuittenkin päädyin. Kastike siialla oli aivan täydellinen! Kuohkean vaahtoinen ja älyttömän maukas.


Jälkkäri-buffet

Jostain syystä suklaamousse ei oikein edusta valokuvassa, mutta pannacotat näyttää jo melkein yhtä hyviltä kuin maistuikin. Lisäksi tarjolla oli vadelmakakkua, joka oli pakko skipata täydellä vatsalla.

Puistola on melkeinpä ainut ravintola Oulussa joka tekee ruokaa oikeasti hyvällä rennolla asenteella. Hyvän ruoan lisäksi miljöö on harvinainen Oulussa ja suuri päämäärä olisi Puistolan jugend-talosta vielä joskus koti hommata. Sitten joskus...